Ensimmäiseksi pahoittelut, että viime kirjoituksesta on jo hieman liikaa aikaa. Asiaan.
Kausi 2012 oli hieman alavireinen. Syitä ja analyysejä on nyt mietitty. Tässä muutama:
- Sairastumiset keväällä + 5 antibiottikuuria (helmi-toukokuu)
- Yllä mainittu aiheutti ylikuntotilan / ylikuntotiloja liian kovan harjoittelun kanssa.
- Viimeisin influenssa pamahti keskuun alussa.
Kauden paras tulos tuli hyvällä kilpailulla Saksan Hallessa 18.5. Tulos oli 73.67m. Hyviä heittäjiä jäi selän taakse David Söderberg ja muun muassa Euroopanmestari Libor Charfreitag.
Toinen 73.00m tuli kuukautta myöhemmin karnevaaleilla, kun olin toipunut flunssasta.
Helsingin EM-kisojen aikaan olin kesän parhaassa kunnossa. Olosuhteet tekivät tenät. Lähdin kisaan toiseksi viimeiseltä sijalta ja lopputuloksissa jätin 11 äijää selän taakse. Sijoitus 20. Tätä taustaa vasten onnistuin, vaikka odotin itseltäni paljon parempaa.
Kesä jatkui herkistellen aina Kuortaneen eliittikisoihin asti, jolloin omasta mielestä hyvä heitto kantoi vajaa 71m. Kunto oli romahtanut.
Alkoi tiukka 4 viikon harjoitusjakso, jolla kaivettiin lisää tehoja ulos kropasta. Alkoi näkymään merkkejä myös kropassa, että loppukausi on menossa. Vasenta hartiaa särki lähes jokaisessa heitossa, unohtamatta alaselkää. Arcoxiaa naamaan vaan ja mielessä, että "loppuun asti taistellaan..."
Harjoitusjakson jälkeen 18.8. Joensuun eliittikisoissa kukistui valkovenäjän Yuri Shayonov. Tulos oli kauden kolmanneksi paras 72.78m, sillä tuloksella olin kilpailun kolmas. Tämä loi positiivista mieltä ja uskoa Kalevankisoihin ja suomenmestaruuteen. Mielessäni toivoin, että kunpa selkä ja hartia kestäisivät vielä parisen viikkoa.
Sattui, mutta kyllä ne kestivät. Kalevan kisoissa pidin pintani ja olin jälleen hopealla kolmatta kertaa peräkkäin. Karjalainen oli vielä tällä kertaa vahvempi. Hieman jäi hampaan koloon ringin tahmeus, jossa en päässyt hyödyntämään nopeuttani.
Viikkoa myöhemmin eli viime viikonvaihteeseen lähdettiin moukarissa ottamaan Ruotsilta pistevoittoa moukarissa. Miehityksenä Karjalainen, Söderberg ja minä. Kevyt haaste leijui ilmassa, miten loistokauden Mattias Jons heittäisi maaottelussa. Omissa ja muidenkin suomalaisten tulostasossa Göteborgin ringissä olisi ollut hieman parannettavaa. Jons kiilasi kaksois ja kolmoisvoiton eteen, mutta nappasimme ruotsilta 14-8 voiton. Olin siis neljäs tuloksella 70.98m, jonka heitin muuten kahdesti. Kolmas heitto oli selvästi tehokkain ja pisin, mutta lensi sektorista ulos. Noh. Pää pystyyn ja ensivuonna sektoriin ja vielä pidemmälle.
Nyt kausi on paketissa. Edessä on kovat peruskuntotalkoot sekä painonpudotusta. Moukariin kosken aikaisintaan lokakuun loppuvaiheilla, että olkapää ja selkä saavat parantua / palautua rauhassa.
Kiitos yhteistyökumppaneille ja muillekkin tukijoille sekä kannustajille kuluneesta vuodesta!
